Tulevaisuus ja puolueet

Puhe krist. dem. puoluekokouksessa 29.8.2009




Päivi Räsäsen eilisestä puheesta jäi mieleen lausahdus siitä, että puolueista on tulossa pelkkiä vaaliorganisaatioita. Vaikka Räsänen halusikin ilmeisesti kommentillaan valottaa usein toistuvien vaalien vaikutusta puolueiden elämään, on asialla mielestäni syvempikin ulottuvuus.
Olen ollut nyt puoli vuotta Keravalla valtuutettuna ja olen opetellut kunnallisen päätöksenteon arkea. Keravalla ei ole yhtä selkeästi suurinta puoluetta, 51 paikan valtuustossa kokoomuksella on 16 paikkaa ja sdp:llä 15. Kaikkien päätösten syntyminen edellyttää asian kannatusta yli puoluerajojen. Useimmissa mielipiteitä jakavissa kysymyksissä melkein kaikkien puolueiden rivit ovat hajonneet. Ainoastaan kokoomus ja perussuomalaiset ovat pysyneet kaikissa merkittävimmissä äänestyksissä yhtenäisenä.


Käytännön valintatilanteessa, kun taantuman aikana tarpeet selvästi ylittävät resurssit, ei ole paljoa apua sen enempää puolueohjelmasta, Raamatusta, Marxin Pääomasta kuin Osmo Soininvaaran mielenkiintoisista yhteiskunnallisista ajatuksistakaan. Budjettia laskiessa ja eri ratkaisumallien vaikutuksia arvoitaessa huomaamme, että emme olekaan enää kokoomuslaisia, vihreitä, demareita tai kristillisdemokraatteja. Olemme eri taustoilta tulevia pieniä ihmisiä ratkaisemassa vaikeaa tehtävää, joka vaikuttaa 32.000 keravalaisen elämään. Ehkä saamme pientä makua kuuluisasta talvisodan hengestä.


Päätöksenteon hetkellä valtuutettu on kuitenkin pohjimmiltaan yksin. Mikä merkitys sitten puolueella tällaisessa politiittisessa kulttuurissa on? Tarvitaanko puolueita yleensäkään? Usein itsekin olen pysähtynyt miettimään, olisinko missään äänestyksessä toiminut yhtään eri tavalla, jos olisinkin vaikkapa demari tai vihreä. Onko aika ajanut puolueiden ohi?

Itse en usko puolueohjelmiin enkä julkilausumiin. Kuka niitä jaksaa ulkoa muistaa? Puolueen kuvallisen imagon on oltava sen verran laadukas ettei sitä tarvitse hävetä, ja toki se voi herättää myönteistä mielikuvaa energisestä puolueesta, kuten nyt eu-vaaleissa, mutta ei siitäkään ole innoittajaksi ihmiselle, joka huomaa että asiat omassa elinympäristössä on huonosti.

Puolue ei ole sitä varten, että puoluejohto ajattelee meidän puolestamme ja me laitamme aivot narikkaan. Ei ole olemassa patenttiratkaisuja jotka toimivat Hangosta Utsjoelle. Sen sijaan tulevaisuuden voittajapuolueella uskon olevan kaksi oleellista menestystekijää.

1. Tarjoaa vastakaikua mahdollisimman monen suomalaisen omiin oivalluksiin yhteiskunnallisessa ajattelussa
2. Varustaa ja rohkaisee tavallisia ihmisiä vaikuttajiksi.

Kaikkien puolueiden olemus ja toimintakulttuuri on muutoksessa. Emme suinkaan ole ainoa puolue joka etsii identiteettiään ja keinoja vastata suomalaisten mielenkiintoon. Muutoksessa pieni laiva pystyy luovimaan nopeammin kuin suuri. Siksi kd:n peli ei ole menetetty vaan meillä on vielä kaikki mahdollisuudet ihan mihin tahansa.