Ville Hoikkala

Name:
Location: Kerava, Uusimaa, Finland

lakimiesyrittäjä

Wednesday, February 25, 2009

Äänestin Ristikydön rajamuutoksen puolesta

Julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 25.2.2009

K-U 24.2.2009 on uutisoinut virheellisesti, että Keravan kristillisdemokraatit olisivat vastustaneet Ristikydön ja Purolan alueille esitettyä kuntajaon muutosta. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kristillisdemokraattien äänet jakaantuivat, kun ryhmätoverini Iiro Silvander äänesti kuntajaon muutosta vastaan ja minä sen puolesta.

Kuntajakolain 3 § mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Pääkaupunkiseudun vakavin yhteiskunnallinen ongelma on asumisen korkea hinta. Hintaa saadaan alas vain rakentamalla ja rakentaminen on mahdollista vain kaavoittamalla maata asumistarkoitukseen. Kun Tuusula ei ole osoittanut mielenkiintoa Ristikydön alueen kaavoittamiseksi niin tehokkaaseen asumiseen kuin sinne rakennettu infrastruktuuri ja pääkaupunkiseudun alueelliset tarpeet edellyttävät, on kuntajaon muuttaminen laillinen ja eettisestikin hyväksyttävä ratkaisu.

Tuusulassa on noin 36.000 asukasta ja Sipoossa 19.000. Näiden kahden kunnan haluttomuus kaavoittaa hyvien liikenneyhteyksien äärellä olevaa maata asumiskäyttöön on nostanut osaltaan asumisen hintaa koko pääkaupunkiseudulla. Tuusulan ja Sipoon ratkaisut vaikuttavat yli miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan arkeen joka kerta, kun asuntojen vuokria ja asuntolainan lyhennyksiä maksetaan. Kunnallisen itsehallinnon ei tule toimia seudun yhteistä hyvää vastaan. Kuntajakolain 3 §:ssä puhutaan nimen omaan alueen eikä pelkästään kuntajakoon osallistuvien kuntien elinolosuhteista kuntajaon muutoksen laillisena perusteena.

Keski-Uusimaassa 24.2.2009 on kerrottu myös kuntajaon vaikutuksesta Tuomalan alueen koululaisten elämään. Kiitän Keski-Uudenmaan toimitusta, että tämä on tuotu esille. Keravan ja Järvenpään tulisi kunnioittaa liitettävän alueen yhteisöllisyyttä ja asukkaiden valinnanvapautta. Pienen koulun säilyttäminen olisi inhimillinen vastaantulo suuria muutoksia kokevalle yhteisölle, ja kustannukset jäisivät pieniksi verrattuna uuden asuinalueen tuomiin pitkän tähtäimen verotuottoihin. Koulupiirijako tulisikin harkita uudestaan.